Älykästä aurinkolämmön käyttöä

Kun Trustrup-Lyngbyn yhdistetty vesi- ja lämpöenergiayhtiö tarvitsi uusia lämpöenergiamittareita, yhtiö päätti päivittää järjestelmän kiinteään verkkoluentajärjestelmään, jotta dataa saataisiin aiempaa useammin. Datan avulla pystyttäisiin optimoimaan toimintoja, maksimoimaan uuden aurinkolämpölaitoksen hyöty ja luomaan perusta älykkäälle energian varastointi- ja jakelujärjestelmälle. Uusi verkko päätettiin rakentaa Kamstrupin luotettavalla NetBuild-ratkaisulla.

Mobiililuennasta verkkoluentaan
Yhtiö siirtyi vuoden 2015 lopussa älykkäisiin etäluettaviin lämpöenergiamittareihin, jotka luettiin READy-mobiililuentajärjestelmällä samoin kuin yhtiön vesimittaritkin. Samalla yhtiö päätti siirtyä keväällä 2016 verkkoluentajärjestelmään, jossa sekä vesi- että lämpöenergiamittarit luetaan kiinteän verkon kautta. Järjestelmäksi valittiin Kamstrupin NetBuild-ratkaisu, jotta etäluentaverkosta saataisiin asiantuntijoiden avulla juuri halutunlainen.

Kiinteä luentaverkko lähettää yhtiölle dataa tunnin välein, koska näin datasta saadaan eniten lisäarvoa järjestelmälle. Toiminnanjohtajan työ on muuttunut laskutusdatan kokoamisesta automaattisesti saatavan datan hyödyntämiseen: ”Mittauspisteistä saatava data toimii perustana, jonka pohjalta pystymme optimoimaan jakeluverkkoa, tuotantoa ja koko toimintaamme.”

Kun dataa saadaan usein, on entistä helpompaa havaita mahdollisia vikoja, esimerkiksi vuoto asiakkaan lattialämmitysjärjestelmässä, joka olisi aiemmin ollut hankala paikallistaa. Aiemmin Michael Christensen joutui kulkemaan ympäri jakelualuetta sulkemassa venttiilejä, jotta tällainen ongelma saatiin paikallistettua.

Nyt Christensen saa yleiskuvan vuodoista ja muista häiriöistä suoraan READy Manager ‑ohjelmasta. Hänen mukaansa ohjelma on kuin yksityiskohtainen tehtävälista: ”Meidän ei tarvitse kuin istua tietokoneen ääressä, tutkia, mitä infokoodeja luettelossa on ja katsoa, tarvitseeko johonkin niistä puuttua. Meillä on koko ajan täydellinen yleiskuva jakeluverkosta.” 

Lisäksi yhtiö pystyy tekemään kohdennettua asiakasneuvontaa ja -käyntejä: ”Voimme ottaa yhteyttä suoraan asiakkaisiin ja kertoa heille täsmälleen, missä ongelma on ja miten se voidaan korjata.”

Älykäs lämpöenergian mittaus mahdollistaa myös yhtiön uuden aurinkolämpölaitoksen maksimaalisen hyödyntämisen. Tästä on hyötyä myös loppukäyttäjille.

Aurinkolämpölaitos kattaa yli 30 % vuosittaisesta tuotannosta, ja sen arvioidaan laskevan lämmön hintaa 30 prosentilla, mikä merkitsee keskivertokotitaloudelle noin 5 000 Tanskan kruunun eli yli 650 euron säästöä vuodessa. Talvella kaukolämpöä tuotetaan yhä hakelämpölaitoksella, mutta aurinkoenergian ansiosta haketta tarvitaan vähemmän ja hakelämpölaitoksen käyttöikä pitenee, kun se voidaan sulkea joka kesä neljäksi kuukaudeksi.

Älymittarien ansiosta tuotantoa, kulutusta ja laskutusta pystytään ohjaamaan esimerkiksi jäähdytykseen silloin, kun aurinkolämpöä on enemmän kuin lämmitykseen tarvitaan. Energiaa ei siis mene hukkaan.

Michael Christensen kertoo, että sen sijaan että lämpö vuotaisi putkista hukkaan, ylimääräinen lämpö ohjataan suoraan loppukäyttäjien lämmitysjärjestelmiin. ”Kun sääennusteita pystytään hyödyntämään, voidaan sanoa, että tiettyinä aikoina lämpöenergia olisi teoriassa ilmaista. Ihmiset voisivat täyttää kahluualtaansa kuumalla vedellä sen sijaan että joutuisivat odottelemaan, että aurinko lämmittää veden. Se olisi loistavaa palvelua.”

Integraatio datan avulla
Uuden verkon kautta suoritettavan lämpöenergiamittarien etäluennan perimmäinen tarkoitus on siis tehostaa koko tuotantoketjua. Usein saatava mittaridata on koko järjestelmäintegraation perusta.

”Täydellisessä maailmassa kaikki on yhteydessä kaikkeen ja kaiken toiminnan – lämpöenergian tuotannosta kulutukseen ja laskutukseen – taka-ajatuksena on pyrkimys siihen, että järjestelmä palvelisi mahdollisimman hyvin sekä energiayhtiötä että loppukäyttäjää. Se on perimmäinen ajatuksemme,” Michael Christensen toteaa ja jatkaa: ”Näemme valtavaa potentiaalia lämmöntuotannon liittämisessä asiakkaiden laskutusjärjestelmään siten, että kulutustiedot ovat aina järjestelmän käytettävissä. Tämä on mahdollista vain, kun uutta mittaridataa saadaan jatkuvasti.”

Hankkeen odotetaan maksavan itsensä takaisin seitsemän vuoden kuluessa.